tiistai 17. tammikuuta 2012

Usko

on saanut uuden merkityksen uuden Putous-kauden alettua, mutta ei siitä enempää tällä erää.

En väsy hämmästelemään sitä, miten elämäni on kahdessa vuodessa muuttunut. Tai oikeastaan jos tarkkoja ollaan palannut siihen reilun kymmenen vuoden takaiseen ja miten en aikaisemmin kaivannut tätä enemmän. Se itse asiassa on suurempi hämmästelyn aihe kuin tämä muutos/paluu. Olen palannut Takaisin Minuksi.

Koko lapsuuteni ja nuoruuteni olen harrastanut liikuntaa (useita lajeja tempoilevasta luonteestani johtuen). Olin normaalipainoinen ja yhdessä vaiheessa nuoruuttani olin varmasti liian laihakin. Lapsuudessani syötiin varsin terveellisesti ja herkuteltiin erityistilanteissa eikä päivittäin. Lisäksi olin koko ajan liikkeellä.

Siksi oikeastaan pitäisi ihmetellä pikemminkin sitä, miten päästin elämäni siihen jamaan kuin päästin. Luovuin jostain joka itse asiassa oli osa minua.





Onneksi elämässä voi aina katsoa eteenpäin ja tehdä niitä hyviä valintoja joka ikinen päivä. Ei taaksepäin tarvitsekaan katsoa. Mitään ei voita, jos huonoista ratkaisuista itseään ruoskii. Eiköhän ne huonot ratkaisut ole ihan tarkkaan mielessä muutenkin ja näin pitkän matkan tultuaan, on jo niistä varmasti oppinutkin.

Tänä aamuna oli tarkoitus käydä vaa'assa. En muistanut, enkä saanut slaagia. Huomenna sitten ehkä. Tarvitsen luvut tuekseni, mutta niiden merkitys haalistuu taustalle, kun muut saavutukset taas valtaavat tilaa ajatuksissa. Juoksin eilen pakkaslenkin. Tänään vuorossa pilatesta.

tTM

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos viestistäsi!