Minulla on tapana juosta aamuisin

Tai no olen juossut kahtena aamuna eilen ja tänään. Eikö kaksi kertaa ole jo tapa?

Tämä piintynyt tapani on sikälikin nousujohteinen (mikä tukee tavan säilymistä tapana), että tämän aamun lenkki oli eilistä helpompi, kevyempi juoksu. Aikakin vähän parempi.

Eilinen sujui ihan reippaaseen tahtiin, mutta jalat oli raskaat ja juoksu ei kulkenut niin hyvin kuin parhaimmillaan olisi voinut kulkea... Olikohan se sellainen huono lenkki? Vai tuleeko vielä joskus niitä hölkkäharrastukseni alun oikeasti tosi p****ja lenkkejä? Sellaisia, että veri maistui suussa jo ennen ensimmäistäkään juoksuaskelta ja puolessa välissä lenkkiä olin jo ihan vakuuttunut, etten missään tapauksessa tule selviämään kotiin vaan kaupungin puutarhaosasto löytää minut seuraavana keväänä lenkkipolkujen varsia siivotessaan... Sellaista tunnetta ei ole tullut pitkään aikaan. Jotkut lenkit ajoittain vain ovat raskaampia kuin toiset, mutta sujuvat silti.

En minä sellaisia tuntemuksia kaipaa! Ei ne palkitse millään tavalla. Jälkeenpäin tuleva hyvä olokin kalpenee sen lenkin aikaisen fiiliksen rinnalla.

Tällaisen raskaan lenkin jälkeen sentään tulee ihan yhtä hyvä olo kuin paremmankin. Viiveellä vaan. Viime lauantaina vedin tiukkoja intervalleja ja juoksin vielä väkisin muutaman sata metriä enemmän kuin olisin jaksanut. Kotiovella olin melkein kyyneleet silmissä. Tunne oli niin mahtava!

Onkohan normaalia liikuttua hyvästä liikuntasuorituksesta (tai Suurimman Pudottajan maratonia katsoessa...)? Mutta ei romanttisten elokuvien traagisista käänteistä... No näin tämä nyt vaan täällä menee.

Nyt kun minulla on siis tämä tapa juosta aamuisin, olen tehnyt jo etukäteen siirron huomisen lenkin varmistamiseksi: sovin juoksutreffit aamuksi! Huippua! Nyt en voi itse pinnata tästä uudesta tavastani!

Siis olen juossut vain sellaisen letkeän viitisen kilometriä (reilu puolituntia), mutta se on tuntunut ihan riittävältä aamutuimaan. Tänään olin oikein extrareipas ja venyttelinkin - liian vähän, mutta sekin on enemmän kuin eilen! Jossain kohtaa tulee välipäivä ja viikonloppuna pitkä hidas yli tunnin lenkki tiedossa, mutta siitä en tiedä vielä enempää.

Viime viikon hyvä bössis on täällä. Alkuviikosta pientä haparointia sokerin suhteen, mutta tänään taas järki tiukasti päässä. Vaa'alla en ole käynyt (Quantinalle antamastani lupauksesta huolimatta), koska olen turvoksissa kuin rantapallo ja tämän kuun vaiheen ohitettuani olen henkisesti ja fyysisesti valmiimpi vaa'an tarjoamaan informaatioon, joten siihen asti levätköön vaakakin ruhoni painon aiheuttamasta vaivasta.

Vaikka kevään aiheuttama takapakki harmittaakin edelleen, kuitenkin kaiken kaikkiaan ihan hyvä fiilis! Liikuntaa on ollut mukavasti ohjelmassa tälläkin viikolla. Univelkakin lyhenee hiljalleen. Minä kyllä saisin unta, mutta en malta nukkua aamuisin pitkään - menee koko ihana loma hukkaan! Iltaisin ei taas malta mennä aikaisin nukkumaan - on nämä kesäillat vaan niin ihania!

Lämpöä ja lempeä!

tTM kesäloman huumaamana säistä piittaamatta

Taistelu voitettavaksi

Olen liikkunut paljon - ihanaa! Joulukuun 26. päivän jälkeen ei juuri ole tyhjää heiaheiassa ollut. Lepopäivä liikunnasta tarkoittaa minulla usein kuitenkin sitä tunnin koiralenkkiä ja ne ovat reipastahtisia ne. Terrieri ja minä - meissä on jotain samaa :)

Kaikki tämä liikunta pitää ruokahalun kunnossa. Syötättää.

Eikä siinä mitään. Jos on (oikeasti) nälkä, on syötävä. (Luen taas Jillianin winning by losing-kirjaa :))) Niinhän se on. Ei ole mitään järkeä olla nälkäinen! Siitä lähtee syöksykierre välittömästi - sehän tiedetään.

Kyse onkin siitä, mitä syö!

Minä olen panostanut hedelmiin. Yritän muistaa nyrkkisäännön (en tiedä, kuinka todellinen tämä on, mutta näin minua on opetettu: yksi banaani on kaksi omenaa tai neljä mandariinia - valinta on minun) ja pitää itseni kevyesti kylläisenä. Hötöhiilareille (taas) kokonaan eitä. Kokojyvää korkeintaan.

Vaikka välillä tuntuu, että houkutuksia on joka puolella, silti tämä on oikeastaan enemmän helppoa kuin vaikeaa! Monta kertaa olen viime päivinä saanut todeta, että tuotakaan ei tee mieli tai että milloinkahan olen tuotakin viimeksi syönyt (Arnold'sin donitsit - en pysty muistamaan!).

Taistelu on ehkä liian voimakas sana, kun itse asiassa on aika voitonriemuinen olo suurimman osan aikaa. Tai ainakaan ei stressaa enää. Tietää olevansa jo voitolla :) Tasan näin on!

tTM

Mahtava magnesium

Tekstejä tulee tänne virtuaalimaailmaan hitaalaisesti, kun realimaailmassa olen joutunut tuottamaan niitä valtavasti. Liittyen moneenkin asiaan... Töitä on nyt paljon - mutta se on ihanaa!

Mutta kaiken kirjoitteluni välissä olen juoksennellut (vähän), käynyt Total Combatissa, juossut ja zumbaillut. Kaikesta tästä "rehkimisestä" (alkuunkaan en ole ollut niin ahkera kuin olisin halunnut olla!) johtuen erilaisia lihaskireyksiä on ollut riittävästi ja näitä olen hoitanut mikrotetulla kaurapussilla, kylmävoiteella ja venyttelyllä.

Yksi lihashuollollinen asia, joka minulla poikkeuksetta näissä tilanteissa auttaa ja jonka poikkeuksetta aina unohdan on, magnesium. Magnesium rentouttaa lihaksia ja estää kramppeja ja lihaskipuja. Näin lupaa ainakin apteekin sivut, mutta kun yritin (nopeasti) löytää jotain puolueetonta lähdettä (joka ei esimerkiksi myy kyseistä tuotetta) teille asiasta niin enimmäkseen törmää keskustelusivustoihin - joissa se ajankohtaisin ja varmin tieto liikkuu... - tai magnesiumia myyvien tahojen selvityksiin siitä kuinka ylivoimaisesta tuotteesta on kyse.

Mutta koska en ole itsekään yhtään sen luotettavampi taho, niin tyydyn kertomaan asiasta vain ja ainoastaan omana kokemuksenani. Mitäpä minä mistään tiedän. Siis! Eilen tuntikausien siivoamisen jäykistämänä venyttelin ja luonnollisesti myös valittelin asiasta Miehelle saadakseni osakseni myötätuntoa. Mies katsoi urheiluruutua (tai jotain vastaavaa), joten hän kehoitti minua ottamaan magnesiumia. Minulla ei ole liikasaannista pelkoa, kun tahtini on noin viisi tablettia vuodessa, joten ryntäsin heti lääkekaapille etsimään nopeaa helpotusta vaivaani...

Ja todellakin aamulla kaikki kivistys oli poissa. Kas ihme!

No jaa, mutta olen tehnyt tämän kokeen todella sen viisi kertaa vuoden aikana ja joka kerta tämä ihme aine on minua auttanut. Muusta en tiedä. Ja näitä faktalähteitä lisää käyttääkseni wikipedia lupaa, että magnesium auttaa kaikkeen tinnituksesta masennukseen. Että ei yhtään hullummin.

Tänään on aika juosta. Jalat kun on vetreät taas :)

Kuinka paljon aivotyö kuluttaa?

Sattuneesta syystä - eli pitäis tehdä yksi iso päätös - olen tehnyt kovasti aivotyötä viime aikoina. Päätös on suuri. Minulla on liian vähän tietoa tehdäkseni päätöstä vielä. Saan tietoa lisää aivan kohta puoliin. Viikon sisään. Mutta silti käytän 99% valveillaoloajastani tämän asian vatvomiseen - päässäni ja myös ääneen, jos joku läheinen sattuu olemaan sillä etäisyydellä, että voidaan olettaa hänen kuulevan minun puhuvan (vaikka lukisikin oikeasti viereisessä huoneessa Tekniikan Maailmaa tai olisi puhelimen toisessa päässä laskenut puhelimen pöydälle ja leipoisi mustikkapiirakkaa).

Pelkään, että aivoni on nyt pakotettu liian aikaisin (= kapasiteettiaan enemmän) hengelliseen työhön (pakottaja olen minä itse):

kuva

Sen vuoksi myös blogissa on ollut hiljaista. Kun tämä vaan miettii ja pohtii. Aivotyö ainakin väsyttää, mutta kuluttaakohan se samassa suhteessa ollenkaan :) Toivottavasti. Olen ollut niin uupunut, että nukuin jopa täysin tapojeni vastaisesti tässä päivänä muutamana 1,5 tunnin päikkärit... aiKkauhee!

Liikunta kuitenkin etenee entiseen malliin. Hamstring on ollut yllättävänkin hiljaa intensiivi kuuma-kylmä-venyttely-hoidon myötä. Viimeksi (ihan unelma hyvin sujuneen yli tunnin) lenkin jälkeen jalkaani ilmestyi kehräsluun alapuolelle ihan jalan sivun alareunaan puolikkaan herneen kokoinen patti, joka oli turkasen kipeä... Jonkinlainen pieni lihasperäinen rasitus/repeämä/juttu arvelin itse... Itse ärsyttävyys.

En ole juossut sen jälkeen. Total Combatin kesti hyvin ja muut jumpat myös. Nyt patti painunut pois ja aristuskin taakse jäänyttä elämää, joten tänään Total Combat, mutta loppuviikosta pieni maltillinen lenkkikin. Urheilija ei tervettä päivää nää :)

Silti ilon kautta mennään!

t TM

diagnoosia pukkaa

Olen saanut vuoden vaihteen jälkeen ärsyttävän vaivan seurakseni. Mitkään venytykset, kylmä-kuuma-what-ever-hoidot eivät ole tuoneet lopullista helpotusta olooni. Istuinkyhmyn/luun kohdalla on kipukohta, joka sallii kyllä liikkua, mutta vaivaa esimerkiksi pitkään istuessa ja autolla ajaessa. Ärsyttävää, mutta ei kuitenkaan lopullisen invalidisoivaa. Jatkuva särky vaan alkaa pikkuhiljaa rassata (siis kipu ei tunnu liikkuessa).

Luin sitten päivänä muutamana Kunto Plus-lehteä penkilläni liikahdellen ja asentoa kivun mukaan korjaillen, kun yhtäkkiä huomasin, että lehdessä oli juttu Sakari (best-frend-of-Beckhams) Oravasta, joka oli kehittänyt ensimmäisenä maailmassa leikkaushoidon hamstring-syndroomaan. Samaisessa lehdessä kuvattiin luonnollisesti moisen harvinaisen (paitsi juoksijoilla, aitureilla, jne., jne.) vaivan oireita - ja kas! En olisi paremmin osannut vaivaani kuvata!

Ongelmani on siis juoksijoilla (tottumattomilla tai tosi paljon juoksevilla - kuulun siis ensimmäiseen ryhmään) tyypillinen. Kuntoutuminen voi kestää. Vaikeat tapaukset leikataan. Hamstring-lihakset (kuvassa vihreät, punaiset ja lilat) toimivat polven koukistajina ja lonkan ojentajina. Hamstring-syndroomassa lihasjänteen ja luun väliseen kiinnityskohtaan syntyy ärsytystila ja jänteen tulehdus, joka aiheuttaa kroonistuessaan lihasten jännittymistä ja jatkuvaa kipuilua. Kipu tuntuu istuinluun kohdalla pakaran keskellä - ja auts!

Hoitona on alueen liikkuvuuden parantamista ja lihasten vahvistamista. Liikkua saa (onneksi), mutta vähän kevyemmin hetken aikaa ainakin... Malttia siis tarvittaisiin. Tietääkö joku mistä saa?

Onko kukaan kärsinyt vastaavasta vaivasta? Mitä teitte? Orava suosittelee lonkankoukistajien ja alaselän venyttelyä ja kieltää ainakaan voimalla venyttelemästä takareittä - no helppoahan alaselkää on venyttää niin ettei takareisi veny??? No toiset käskee venyttelemään koko jalkaa ja alaselkää ja lonkankoukistajia... Kaikki tietää, mikä minun venyttelijätaustani on. Ei kummoinen. Siinä riittää parantamista.

Niin ja sitten jos vaiva ei nyt kohta poistu niin itse asiassa voisin käydä lääkärissä :) näyttämässä vaivaani ja hankkia sitten vaikka oikean diagnoosin (vaikkakin tämä se on) ja sit vaikka ne oikeat hoito-ohjeetkin. Ihana internet tekee meistä kaikista lääkäreitä :)

Joka tapauksessa ihan hamstringistä koko vaiva!

t Takis-parka, takapuoli arka

Kaikki muu venyi paitsi viikko

Viikko oli tavallisen mittainen (tai jopa lyhempi) kaikesta venyttelystä huolimatta. Päivittämään ei ehtinyt, vaikka piti enemmän. Monenmoisesta puuhastelusta huolimatta viikko ei suinkaan harakoille mennyt. Paljon saatiin aikaan niin työ- kuin kotirintamallakin. Joulukin on aika pitkälti valmisteltu. Eilen pitkälle yöhön leivoin joululeipiä ja tänään valmisteltu marinaadiin muita joulupöydän herkkuja (no täytyy myöntää että tänään olen ollut oikeastaan pelkästään Miehen assarina keittiössä).

En venytellyt viime viikon aikana niin paljon kuin olin toivonut. Enemmän kuitenkin kuin noin yleensä. Voitto jo sekin. Venyttelyä tuli lisäksi aktiivisesti ajateltua, joten tehty on enemmän kuin aikoihin. Tuli keskityttyä eri lihasryhmiin ja erilaisiin venytyksiin, jos ei aina toteutuksen tasolle niin ajatuksissa ainakin :).

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!

Joulu on jo ihan lähellä. Minua ei syömiset pelota. Tiedän kyllä, että jotain herkkujakin tulee syötyä ja välillä varmasti kohtuuskin on kyseenalainen, mutta tästä selvitään. Korjausliikkeet ovat hyvin tiedossa ja parin päivän harharetket eivät tee kokonaisuuden kannalta yhtään mitään!

Lisäksi uskon, että tulen pysymään ainakin hetkittäin kohtuudessakin! Tämä joulu on joka tapauksessa aivan erilainen kuin edeltäjänsä. Tänä vuonna minä tiedän, että herkut ei hevin tästä maailmasta lopu. Ei niitä kannata ahnehtia! Itsellä on vain niin paljon parempi olo, kun ei hanki ähkyä.

Joulun aikaan on lisäksi loistava mahdollisuus levätä, nukkua pois univelkaa ja liikkua, kun ei työ ja muut arjen velvoitteet ole häiritsemässä :) Ilolla kohti jouluviikkoa!

t. TM (joka on viestinyt selkeästi Korvatunturin suuntaan, millaisia kirjoja joululomalla haluaisi lueskella)

Venyy, venyy vaan ei katkea

Voi venyttelyviikko! No keskiviikkona en sitten venytellyt (vaikka piti), mutta muuten viikko sentään kohtuullisesti etenee. Hirveän vaikeaa on kuitenkin siirtyä sohvalta lattialle ja tehdä muutama venyttelyliike, jotka kuitenkin ehdottoman tärkeiksi tunnustan. Jo on ihmeellistä!

Viikon tahti on kiitettävän kova. Silloin kun ei ole omia velvollisuuksia niin kuskaan perhettä harrastuksesta toiseen... Voi elämä! Taksisuharina olo jouluruuhkassa tuntuu hetkittäin pikkuisen työläältä! Ensi viikonloppuna huipentuu sitten yhden harrastajan syyskausi esityksiin, joten päästään siitäkin. Seuraavalla viikolla viimeiset esitykset ja hartaasti odotettu koulun joulujuhla. Voi ihanuutta. Siellä viimeistään joulutunnelmaan pääsee!

Muutenkin hieman matalalentoa taas tämä elämä. Yritän vimmatusti järjestellä viimeisiä jouluvalmisteluja kuntoon, vaikka varsinaista joulustressiä en oikeastaan vielä tunne. Vanhastaan tiedän hyvin, että joulu tulee vaikka ei stressaisikaan. Tove Janssonin ajatus "Sitä suurempi joulu tulee, mitä pienempi itse on" ohjaa toimiani aika pitkälle. Pieniä muistetaan enemmän, aikuiset pärjää vähemmällä. Lahjoja ei osteta lahjan ostamisen vuoksi vaan ilahduttaakseen. Hankin vain lahjoja (lähinnä nyt aikuisille), joita tiedän saajan tarvitsevan tai käyttävän. En itsekään halua mitään turhaa koristetta hyllyyn seisomaan tai tuhannetta tuikkutelinettä! Näillä periaatteilla, kun joulua on valmisteltu, ei varsinaista stressiä ole päässyt syntymään, mutta jokaista lahjaa on ajatuksella valittu. :) En myöskään vieroksu lahjakortteja, jos lahjan saaja sellaista toivoo. Enkä myöskään hylkisi esimerkiksi urheiluliikkeen lahjakorttia - en ollenkaan :)

Koneella istuskelun tuloksena tämän päivän erityiskohteena saa luvan olla hartiaseudun, lähinnä lapojenvälin venyttely! Jospa sitten kiertäisi verikin päässä reippahasti niin reipastahtisen viikonlopun haasteet olisivat kevyet kohdata :)

Kohti mukavaa viikonloppua! Kohtuus kunniaan. Urheilulle sijansa (ai niin vielä piti kehua eilistä zumbaa! parhautta!).

t. TM

Takareidet

No niin. Venyttelyviikon toinen päivä käsillä. Joo venyttelin eilen. Esimerkiksi hartioita aika hyvinkin päivän aikana... Vielä keskittymistä asiaan tarvitaan. Puolustuksekseni täytyy sanoa, että tulin kotiin eilen vasta iltakahdeksan jälkeen työasioiden vuoksi, joten ilta oli aikas lyhyt (vaikka taas valvoin puolille öin... mutta lähinnä työskentelin joululahjatehtaassa).

Tänään otamme haasteen kuitenkin tosissaan vastaan. Tämän päivän teemaksi valitsin takareidet (siis pysytään tällä MINUN viimeaikojen ongelma-alueellani). Kunto Plus-lehden 9/2009 numerosta löysin (sivu 8) seuraavan takareisien venytysohjeen, jota mainostetaan seuraavalla lauseella:

"Tuoreessa tutkimuksessa vertailtiin neljää erilaista takareiden venytystä. Tässä on voittaja."

1. Käy selinmakuulle seinän kulmakohdan viereen.

2. Ojenna toinen jalka aivan suoraksi ja nosta se seinälle. Pidä toinen jalka suorana lattialla (siis lyhyt selvennys: asetu esimerkiksi oviaukkoon niin, että saat toisen jalan nostettua seinää vasten ja toisen oviaukosta sojottamaan seuraavaan huoneeseen :)).

3. Jatka venytystä 30 sekunttia. Lisää venytystä hitaasti siirtämällä peppua kohti seinää. Venyttele molempia jalkoja 3 x 30 sekunttia yhteensä viisi kertaa päivässä.

Lähde: Journal of Strength and Conditioning Resarch

Aukeaako selitys? Varmasti en löydä kuvaa siitä, miten tuo tehdään, mutta itse aion yrittää kotona. Viiteen kertaan päivässä en varmasti tänään pääse, mutta edes kerran (tai jopa kaksi :)).

Vetreää tiistaipäivää!

t. TM

Lonkankoukistajille ansaitsemansa huomio

Aloitan venyttelyviikon muistuttamalla lonkankoukistajista!

Juoksijan lihashuollosta sanoi kuntokeskuksessamme eräs ohjaaja, että jos ette muuta malta venytellä niin venytelkää päivittäin lonkankoukistajat. Tämä ohje jäi mieleen, mutta eipä tullut tavaksi... Mutta tänään. Aloitan venyttelyhaasteeni toteuttamisen ja annan erikoishuomion myös lonkankoukistajille.

Lonkankoukistajat nimittäin rasittuvat paitsi juostessa myös mm hiihtäessä ja spinningissä, MUTTA myös istumatyössä! Monet alaselän vaivat johtuvat itseasiassa huoltamattomista lonkankoukistajista! Ne heijastuvat myös pakaralihaksiin ja takareisiin ja pahimmillaan johtavat lantion virheasentoihin.

Eiköhän siinä tullut jo syytä kerrakseen venytellä lonkankoukistajat kuntoon. :) Itse suosin varsin perinteistä venytystä (kuva alla). Mikä on sinun suosikkivenytyksesi lonkankoukistajille?

kuva

Mukavaa maanantaita! Luvassa loppuviikkoa kohti notkistuvaa lihaskuntoa!

t. TM

Venyttelyhaaste

Aika vähällä yllyttämisellä tällä kertaa selvittiin ja päätin lähteä haastamaan ennen kaikkea itseäni, mutta myös muita, jotka tuntevat tarvetta pienelle notkistumiselle. Lihakset jo huomattavasti paremmat kuin puolessa välissä viikkoa ja olisin tosi iloinen, jos voisin todeta, että se johtuu siitä, että otin opikseni ja olen nyt viikonlopun ajan huoltanut lihaksiani paremmin... No ei johdu.

Toki osansa on sillä, että olen levännyt hyvin ja pitänyt kunnon taukopäivääkin liikunnasta (tänään). Mutta siis kaksi yötä (vai kolme) nukuin lihasrelaksanttien kanssa (hävettää tunnustaa) ja ekana päivänä söin särkylääkettä päivälläkin... No nyt on kuitenkin parempi olo ja venyttely voi alkaa!

Outi lupasi lähteä mukaan venyttelyhaasteeseen. Löytyykö muitakin? Aion nimittäin venytellä ensi viikolla JOKA PÄIVÄ! WoW! Jos itse pystyn suorittamaan moisen haasteen, se tarkoittaa noin 7 x enemmän venyttelyä kuin koko vuonna aikaisemmin... :) Ehkä ei sentään. Sillä olen tehnyt omistamani venyttely-dvd:n läpi melkein kaksi kertaa! Olen nyt vähän kuitenkin venytellyt, joskus, myös sen lisäksi...

Ihan tönkkönä käytyäni toivon, että saisin venyttelyn tämän haasteen avulla joka viikkoiseen edes melkein jokapäiväiseen ohjelmaani! Sillä tavoitteenani on liikkuva keho, jossa kiristykset ei tunnu ja liikkumisen ilo sen mukaista!

Ensi viikon tavoitteena on venytellä siis ennen kaikkea jalkoja ja alaselkää. Pahimmat kiristykset ovat takareisien ja pakaralihasten alueella... Myös hartioiden väli voisi hyötyä määrätietoisesta venyttelystä. Palataan tarkemmin venytyksiin viikon aikana!

Vetreätä tulevaa viikkoa kaikille!

t. TM