Sivut

maanantai 6. elokuuta 2012

Osaan lentää

Tai ainakin se tuntui tänään lenkiltä siltä!

Arvatkaa montako huonoa lenkkiä olen juossut? Kuinka monta peräkkäin? Tai ainakaan välissä ei ole ollut huippuhyvää lenkkiä. Kuinka monta kertaa olen ajatellut, että juostuani kaikki nämä huonot lenkit täytyy pian tulla hyvä. Seuraavaksi. Tai että aina vain näitä huonoja... eikö ikinä tule sitä hyvää? 

Tullut loppujen lopuksi siihen tulokseen, että tämä ei vaan ole mun laji. Mutta olen juossut silti, koska jollain sairaalla tavalla se kuitenkin on niin öö... palkitsevaa. Sitä tietää tehneensä. Ja juoksu on aina näyttänyt, tuntunut lajilta, jonka halusin omakseni. Haluan olla juoksija! En anna periksi. En. Haluan lenkkeillä!

Oivalluksien (juoksukoulun tuella ja päätä seinään hakkaamalla) ja miljoonan huonon, raskaan lenkin jälkeen - tämä alkaa sujua. Siis oikeasti. Siis sillä tavalla, että vauhti on ihan reipas ja juoksu on kivaa! Jalat toimii, ilma kulkee ja matka taittuu. Viiden kilometrin peruslenkki on niin lyhyt, että on juostava täydentävää lenkkiä päälle, kun muuten tuntuu lenkki loppuvan ihan kesken. Aikaa ei kuitenkaan kulu kohtuuttomasti! Minä ehdin kyllä. Vaikka aamulla.

Oikeasti! Minä? 




Vielä tulee raskaita lenkkejä ja yksi mäkilenkki tässä jokunen aika sitten (ei niin kauankaan sitten) meinasi viedä uskon itseen ihan kokonaan, mutta kuitenkin hyviä lenkkejä on enemmän kuin ennen - enemmän kuin raskaita! Ihan huippua. Olen niin onnellinen, että voisin lentää! Minusta voi tulla juoksija. Minä voin joskus juosta tuskatta sen puolimaratonin, voisinko?

Tänään uskon, että voisin. Joskus.

Jos minä voin niin kuka tahansa voi. Oikeasti kuka tahansa. Lisäksi tämä matka (juoksijaksi :))) on ollut niin palkitseva, että tässä pian uskaltaa haaveilla jostain muustakin kuin juoksemisesta. Sepä vasta jotakin. En tosin vielä tiedä, mistä ryhtyisin haaveilemaan.

Ihana juoksu. Kevyt ja hyvä. Hiki lensi ja hengästytti, mutta oli vaan niin kivaa!

Toivon hyviä lenkkejä teille jokaiselle! Silloin kun on raskasta pitää vaan uskoa, että siellä ne odottaa kevyet juoksulenkit! Nam!

tTM

3 kommenttia:

  1. Ihan varmasti voisit, takuulla voisit! Muttet ehkä tuskatta. Sillä kun myöhempiä postauksiasi kaikkensa antamisesta ja mukavuusalueista lukee, niin tulisit todennäköisesti maaliin kaikkesi antaneena -> poissa mukavuusalueelta :).

    VastaaPoista

Kiitos viestistäsi!