Minulla on mukava Kirurgi. Oikein miellyttävä nuori mies. Minun Kirurgini haluaa tapailla, ei leikata. Minähän tapailen. Tapasin tänään ja treffit on sovittu taas parin viikon päähän teemalla: katsellaan. No, sitten katsellaan.
Magneettikuvat otettiin aamulla ja magneettikuvien ottaja-hoitaja (suom.huom. röntgenhoitaja) sanoi "Varaudu odottamaan. Näitä kuvia otetaan kuule sata päivässä (liioitteli) ja kaikki pitää sanella, että tässä menee aikaa." No mikäs siinä. Ehdin kävellä röntgenistä odottamaan Minun Kirugini oven taakse, kun ovi lennähti auki ja pyydettiin sisään. No, siinä vaiheessa jo tiesin, että ainakaan diagnoosi: "ei-siellä-mitään-ole" ei ollut se todennäköinen. Toisaalta sen tiesin jo ennen kuviakin.
Sitten alkaa jo kovin tutuksi käynyt leikki: noustaan varpaille, kävellään kantapäillä, väännetään, käännetään ja todetaan, että ei se varvas toimi. Ei vaan toimi. Tahtoa ja keinoja löytyy sekä Kirurgiltani että minulta, mutta varvas tönöttää hiljaa ja kieltäytyy yhteistyöstä. Olemme molemmat jo vähän tuskastuneita: "Ei kun näin. Tähän suuntaan." ja "Minä YRITÄN!" Välillä katsotaan kaavakuvaa hermoista. Oireet täsmää: L5-nikama. Magneettikuvassakin näkyy selkeä discus prolapsi eli välilevytyrä oikealla. Hermo on jumissa, on se ja isovarvas vaikenee.
Minun Kirurgini alkaa jo selvästi taipua leikkauksen suuntaan. Onneksi kuitenkin päätetään soittaa Seniorille. Seniori on kokenut mies ja vahvasti sitä mieltä, ettei sota yhtä varvasta kaipaa! "Kyllä se siitä toimimaan alkaa. Antakaa sille aikaa (kuudesta viikosta kolmeen kuukautta)." Kirurgini ja minä tuijotamme varvasta syyttävästi: "Katso nyt, mitä sait aikaan! Seniorin piti tulla leikkurista tänne asti toteamaan, mikä nahjus sinä olet!" Varpaani vaikenee edelleen.
Jään odottamaan, mitä tuleman pitää. Jos tilanne heikkenee, leikataan. Jos lähtee tästä hiljalleen kohentumaan, ollaan tyytyväisiä. Illalla aion hoitaa jalat ja lakata varpaan kynnet (jos kärsin kumartua kunnolla, mikäli en, sen saa luvan tehdä, joku muu perheeni jäsen). Pinkkiä ja kimallusta sen olla pitää. Jos pitää olla mykkä, niin ainakin voi olla sitä tyylillä. Voi varvas parkani :/
t. Takis
p.s. Erityisen lämmin kiitos Kirurgilleni siitä, kun hän soitti Seniorille, hän aloitti sairaskertomukseni sanoilla: "minulla on täällä nuori nainen". Valopilkku tässä veltossa päivässä!
Kyllähän sitä jo puoliparanee tuollaisten kohteliaisuuksien jälkeen. Ihana lekuri sulla! :)
VastaaPoistaSulla kuuluu olevan hyvä kirurgi. :) Toivottavasti tilanne kohenee vähitellen, niin ei tarvitse leikkausta.
VastaaPoistaJos McDreamy on sun kirurgi, mäkin voisin ottaa mykän varpaan. Tai kaksi.
VastaaPoistaNo kuulostaa kyllä mukavalta kirurgilta ja jos on yhtään kuvan henkilön kanssa saman näköinen niin tapailisin kyseistä kirurgia ihan mielelläni ;D Paranemisia! :)
VastaaPoistaNo, täytyy nyt myöntää, että kuva ei ole Minun Kirurgistani :D vaikkakin minun kirurgini on oikein söötti ja mukava! Mutta ei McDreamy eikä valittettavasti McSteamykään... mutta oikein hieno suomalainen vastine kuitenkin! Edes tämä ilo minulle on suotu. Ja mykkä varvas saa nauttia hänen jakamattomasta huomiostaan... Ollappa varpaassa tunto! :)))
VastaaPoistaNyt on ilon aiheet revittävä pienistä, kun ei voi muuta kuin odottaa! Mutta kuitenkin rauhallisemmalla mielellä jo. Kai se on uskottava, mitä Naina sanoi, että tähän vaan tottuu, kun ei ole vaihtoehtoja. Yritän ainakin :)
Nuori Nainen (totta kai!), harmi, että vaiva oli noinkin vakavaa laatua, mutta onneksi sait selvän diagnoosin HETI. Saatko nyt harrastaa mitään liikuntaa vai onko lepopakko täydellinen?
VastaaPoistaToivottavasti kivut eivät ole kovat?
Voimia ja kärsivällisyyttä ja etenkin erittäin nopeaa toipumista!
Sehän tässä hämmentääkin, että kirurgini ohje oli, että voit tehdä mitä vaan haluat. Juoksu ja hyppiminen (tärähdykset) on alkuun kielletty, mutta mikä ei pahalta tunnu, on luvallista... No vähän hirvittää lähteä kokeilemaan, mikä ei satu... Mutta onneksi saan vertaistukea täältä virtuaalielämästäni ja kivut on todella itse asiassa yllättävän hyvin hallinnassa melko kohtuullisella kipulääkityksellä. Varovasti saa lähteä liikkeelle ja sen aionkin tehdä itse asiassa NYT :)
VastaaPoista