Ensin sitä lukee heiaheiasta, että Sisko on käynyt spinningissä (siis sen jälkeen kun käytiin yhdessä). Ja itse ei oo käynyt. Sitten sitä kirjoittaa heiaheiaan etukäteen "spinning" ikään kuin motivoidakseen itseään.
Sitten sitä aivan liian lähellä sitä spinningiä tekee hyvässä seurassa 1,5 tunnin koiralenkin. Tulee kiireellä nälkäisenä ja väsyneenä kotiin ja toteaa, ettei jaksa/ehdi sinne he*****n spinningiin taas ja aina ja käyköön sisko, jos kerta jaksaa ja onhan tässä nyt kaikkea muutakin ja lepo on ihmiselle kuitenkin välttämätöntä.
Sitten sitä avaa sen heiaheian poistaakseen sen spinningin sieltä, kun ei sinne edes ehdi eikä pysty ja nukuttaakin niin, ettei silmät meinaa pysyä auki.
Ja arvatkaa mitä sitten??? No ne (siis sisko ja muut Ihanaiset) on jo käyneet kannustamassa sitä spinningin suorittamista (kun ne varmaan luuli - tai sitten ei - että mä olin jo käynyt siellä) ja sinne on tullut niitä kivoja kukkia (vaalean sinisiä) ja niitä hedelmiä...
Sitten niiden halvatun virtuaalihedelmien (ja niiden vaalean sinisten kukkien) takia sitä survoo hirveellä kiireellä treenikamat kassiin ja ryntää ovesta ulos (ettei tarvii poistaa niitä virtuaalihedelmiä sieltä heiaheiasta...). Ja ehtii loppujen lopuksi ihan hyvin sinne spinningiin. Mutta ei siinä vielä kaikki...
Sitten käykin niin, että se levollinen luotto-ohjaaja onkin poissa ja sitä sijaistaa se toinen, se
Sen superenergisen ja sen yllytyshullun treeni päättyy niin, että yllytyshullu on tulipunainen ja pidättelee oksennusta ja se superenerginen jättää sen yllytyshullun tärisemään pyörän viereen ja kävelee poninhäntä heiluen ja klossikengät napsuen vetämään seuraavaa tuntia. Tunteetonta touhua...
Ihan ehdottomasti parhaita treenejä pitkään aikaan! Pelkkää loistavuutta! Jos ikinä maailmassa tästä toivun, niin mulla on hieno treeni takana.
Nyt täytyy mennä katsomaan heiaheiaan, että mitähän sitä itselleen huomiseksi "motivaatioksi" sinne etukäteen kirjailis...
tTM levollisena ja tasapainoisena (my ass)
Katselin tänään Biggest Loseria ja viimeistään postauksesi luettuani tuli hirmuinen hinku päästä treenaamaan taas hiki päissään ja naama tulipunaisena. Minkähän tappolajin sitä keksisi juoksun sijasta kun pyöräilykin tahtoo mennä löllöttelyksi? Ehkäpä jossain vaiheessa olisi rahaa ostaa kuntosalijäsenyys ja syödä ikuiset väitteensä siitä, että minähän en niihin riistofirmoihin sotkeudu, kerta pihalla voi liikkua ilmaiseksi! Niin se mieli vain muuttuu, kun sen on pakko. :)
VastaaPoistaTotta on sekin, että tässä on puolensa ja puolensa. En erityisemmin pidä itsekään ryhmäliikunnasta ajatuksena, mutta toisaalta hyvät ohjaajat ovat ihan aarteita (eroja heissä toki on!). Ja niin kuin tänäänkin sitä unohtaa kokonaan (tai lähes kokonaan) ne ihmiset ympärillään, kun se suoritus vie niin mennessään!
PoistaMä olen juurikin kaulaani myöden sotkeutunut riistofirmaan, kun pelkkä sali ei riitä, vaan tarviin ne ryhmätunnit, joten siellähän sitä tojotetaan firman teemaväriin sävytetyssä liikuntakeskuksessa. Mutta tämä ilta oli taas niitä iltoja kun järjetön kuukausihinta kannatti maksaa!
Nauroin TAAS koko lukemisen ajan! Hienosti lähdetty ja just oikeella motivaatiolla ;) Mut kyllä se lepokin kannattaa jossain välissä SUORITTAA <3
VastaaPoistaTässä nyt kyllä ollaan vaarallisen lähellä niitä "ei itseään kannata kuunnella hirveen tarkkaan"-oivalluksia :D mutta onneksi tällä tarinalla oli onnellinen loppu. Ja sama kai tuo on mikä motivoi - toisella se on rantakunto jollakin taas virtuaalikukat (ja -hedelmät). Ei voi kauhalla ottaa, jos on lusikalla annettu-fiiliksillä eteenpäin :D
PoistaLoistava teksti! :D
VastaaPoistaJa kuulostaa jotenkin tutulta. Joskus sitä on jo päättänyt, että en lähde liikkumaan ja sitten tulee joku ihan järjetön syy (vaaleansiniset kukat on vielä ihan järkevä) ja lähtee kuitenkin. Ja yllytyshulluus... :D Eilen onneksi spinningissä oli sellainen ohjaaja, joka toppuutteli. Oli oikein kiva reeni ja tauon jälkeen oli ihan hyvä ottaa vähän rauhallisemmin. :)
Mulla on kieltämättä vaikeuksia kilpailuhenkisyyteni (työmatka pyörällä menee moottoritien laitaa...) ja yllytyshulluuteni kanssa, mutta harvoin lähden näin holtittomasti mukaan :) Hengissä vielä aamullakin, joten kyllä se kannatti :)
Poistaraikuvat aplodit tälle postaukselle. Onkohan tämä se viimeinen niitti että minäkin alan harkita tähän asti karttamaani Heiaheiaa...
VastaaPoistaVoi kun sä näät ne vaaleansiniset kukat niin oot heti ihan koukussa :)
PoistaHei loistava juttu! Itelläkin rupes heti tekemään mieli spinningiin. Salilla oiskin tänään just sopivasti spinni tänään työpäivän päätteeksi. Taidan varata paikan ennakkoon, niin ei kehtaa jättää menemättä. :)) Mä niin tiedän tunteen kun on kiire ja ei huvita, niin sitä on hiton helppo huijata itseään, että tarvii just silloin lepopäivän. Pitäis vaan muistaa kuinka hyvä olo treenin jälkeen on. Kiitos tsempistä.
VastaaPoistaHyvä, että rupesi ja toivottavasti kävit! Keskitytään vaan ajattelemaan sitä, miten hyvä olo on treenin jälkeen. Sohva ei ole mahdollisuus :)
Poista