Sivut

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Liikkeellä taas

Tänään olen suvaitsevaisempi itseäni kohtaan. Ymmärrän ihmisen olevan erehtyväinen, mutta toisaalta uskon kykyyn oppia virheistä ja kykyyn korjata toimintaa.

Tänään niiden iänikuisten koiralenkkien lisäksi tiedossa sisäpyöräilyä. Sopiva tunti, sopiva ohjaaja (hyvä) ja motivaatio kohdillaan. Mikäpä siinä sitten eikun menoksi!



Mitään varsinaista syytä minulla ei ole olla liikkumatta säännöllisesti. Useimmiten homma kaatuu kiireeseen (kuvitteltuun ja todelliseen), väsymykseen (hyvinkin todelliseen) ja sohvalle jäämisen helppouteen. Mutta yleensä tarvitsen yhden ryhmäliikuntatunnin ja olen taas takaisin raiteilla. Perjantain pilates tyrkkäsi minut oikeaan suuntaan ja tämän päivän sisäpyöräily siirtää minut suoraan liikuntariippuvuuteen. (Vaihdan sokeririippuvuuteni sujuvasti lennossa siihen).

Onpa taas helppoa!

Ihana iive ja loistava Lyijypallo ojensivat minulle tunnustuksen Liebster Blog. Tuhannet kiitoset! Tämä tunnustus on kiertänyt nyt blogimaailmassa sen verran, että en jaa sitä kummemmin eteenpäin, mutta joka ikinen seuraamani blogi (ja varmasti tosi tosi moni muukin, jonka blogiin en ole löytänyt) sen ansaitsee, joten jos osaksesi ei kyseinen tunnustus ole osunut, ottakaa se tästä (ohjeet löytyy kummastakin edellä mainitsemistani blogeista!):


Mikäli iive tai Lyijypallo eivät ole vielä teille tuttuja käykää nyt heti tutustumassa! Molempia fanitan ihan tosimielellä!

Nyt lähden piiiitkälle koiralenkille oman ja hoitokoiran kanssa, aurinkoon, meren rannalle (luistelemaan jäätiköllä, joka siis sijaitsee maalla) ja illalla tiedossa sisäpyöräilyä! Aktiivista sunnuntaita, terveyttä ja menestystä!

tTM

2 kommenttia:

  1. Miksi salille lähteminen onkin aina niin vaikeaa? Voi sitä sisäisen dialogin ja selittelyiden määrää, mikä käydään kun punnitaan vaihtoehtoja akselilla sohva-kuntosali. Siitä huolimatta, että kun sinne salille pääsee, tulee hyvä fiilis, ja liikunnan jälkeen se fiilis vielä triplaantuu. Hankala ihmismieli =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nimenomaan! Nautin liikunnasta ihan hirveesti, mutta silti olen vahva ehdokas maailman monipuolisimmaksi tekosyiden keksijäksi mitä sohvalle jäämisen mahdollistamiseen tulee... Olen yrittänyt noudattaa jostain lukemaani ohjetta, että kun tulee mieleen (tai on suunnitellut menevänsä) treenaamaan lähtö, niin heti kamat päälle ja ovesta ulos! Sitä ei mietitä, eikä märehditä etukäteen (ei aikaa ajattelulle), koska sitä alkaa heti verukkeiden kaivelu...

      Mutta tänään metsässä juosseena: taivaallista!!! :)

      Poista

Kiitos viestistäsi!