Pakkasta, viimaa ja lunta edelleen. Juoksin tänään 5 km juoksumatolla. Ensimmäisen kerran reiluun vuoteen.
Monella tavalla hyvä kokemus. Että tänään ollaan tässä. Sain huomata, että juoksunopeuteni on noussut vuoden takaisesta. Olen kehittynyt, vaikka luulin, että olen hädin tuskin siinä missä vuosi sitten. Siis juoksemisessa. Muutamissa muissa asioissa on vielä kirimistä ja pilateksessa olen paljon pidemmällä kuin vuosi sitten :)
Eikä juoksumatto tuntunut niin pahalta kuin pelkäsin. Oikeastaan ihan hyvältä. Voin tehdä uudestaankin. Sykkeen sain melko tappiin kokeilemalla maton säätöjä!
Tulipa hyvä fiilis.
Juoksin tänään juoksumatolla - because I can!
tTM
Hienoa, TM <3
VastaaPoistaVoin vain laidasta aavistaa tunteesi. Iloitsen hyvästä fiiliksestä kanssasi. Kävin itsekin juuri juoksemassa matolla. Olisimmepa olleet samalla salilla ;)
No älä muuta sano!! Olisipa mukavaa!
PoistaTänään juuri juostessani hokasin, että juoksumatollahan juoksijat ovat kaikki yhtä nopeita... Siellä voisi juosta kenen tahansa kanssa kimppalenkin, kun jokainen voi säätää maton nopeuden sopivaksi itselleen ja silti hölkötellä rinnakkain! Eikun yhteislenkkiä suunnittelemaan!
On se vaan aina yhtä ihanaa, kun saa juostessa positiivisia yllätyksiä omasta kunnosta!
VastaaPoistaJuoksumatto on ihana, et usko mikä ikävä mulla on sitä!
Ja tohon sun edelliseen postaukseen piti sanoa, että tosi hienosti selvisit välilevy ongelmista. Ajattele miten helposti sitä olisi ennen lyönyt vaan läskiksi ja jättänyt liikunnan kun ei voikkaan harrastaa niitä rakkaimpia lajeja.
Valitettavasti ainakaan itseäni sairaudet ja vammat eivät ole kasvattaneet ihmisenä. Tosin ei minulla nyt mitään niin kauhean vakavaa ole ollutkaan. Sinä sentään opit jotain arvokasta: itsesi ja vartalosi kuuntelemisen tärkeyden.
Sinua ajattelin juostessani. Itse en ole matosta (aikaisemmin) ollut kovin innostunut, mutta nyt juoksu oli helpompaa ja ei edes selkä jälkeenpäinkään kipeytynyt niin olen aikas tyytyväinen koko kokemukseen! :)
PoistaVarmasti jos selkäongelma olisi osunut kohdalleni joskus aikaisemmin ja minulle olisi sanottu, että enää et juokse, olisin ajatellut, että no en sitten. Tässä vaiheessa kysyin heti, että mitä pitää tehdä, että voisin taas juosta? Ja se kysymys kannatti esittää!