sunnuntai 20. toukokuuta 2012

kakskytäneljä

Tällä viikolla 24 km. 

Kylläpä näytti kivalta heiaheiassa. Olen juossut tällä viikolla 24 km. Hymyni on yhtä leveä kuin hartiani. Jos olisin entinen minäni, se tarkoittaisi 3 x 8 km lenkkiä tasaisen tappavalla, reippaalla tahdilla, mutta koska olen uusi parempi minä ja tunnollinen juoksukoululainen, tämä tarkoittaa 8 km, 6 km ja 10 km lenkkejä! Jei! Vieläpä erilaisia vauhteja ja spurttejakin (niitä säälittäviä, mutta kuitenkin). 

Lisäksi pyöräilyä 24 km (työmatkoja) ja koiran kanssa kävelyä 18 km. Ilmankos tuntuu, ettei mihinkään ole aikaa. Liikuntaa kertyy kuitenkin aika monta tuntia viikossa. Yhtään en vaihtaisi kuitenkaan pois. 



Jos tänään olisi Thanksgiving, olisin kiitollinen siitä, että voin juosta (ainakin toistaiseksi) sekä siitä hyvästä olosta, minkä kova työ on minulle tämänkin parin viikon aikana antanut. Voinhan tietysti olla tästä kiitollinen ilman erityistä päivää sitä varten. Ja olenkin.

No vähänhän ne jalat on tukkoiset - edelleen. Lonkankoukistajat tuntuu ja penikat vähän. Silti tänään taittui 10 km ihan kevyesti. Jalkojen lämmettyä penikat antoivat periksi ja juoksussa oli jo iloa. Sitä hyvää fiilistä, jonka vuoksi sitä tekisi vaikka kuinka kauan. Kuuliaisesti juoksimme juoksuohjelman mukaisen hitaan ja pitkän lenkin. Vähän reippaampi vauhti oli kuin viikko sitten, joten matkaakin säädetyssä ajassa taittui enemmän, mutta hitaasti mentiin silti. Ja maltilla. Hyvä me.




Venyttelyä täytyy sisulla vaan jatkaa ja magnesiumia iltapalaksi. Eiköhän tämä tästä taas. Eikös vanha (viidakon) viisaus sano, että sillä se lähtee, millä tulikin :)

Taas uutta viikkoa ja uutta juoksukoulua kohti.

tTM oppii vielä juoksemaan!

2 kommenttia:

  1. Hienot juoksukilometrit!

    Venyttelystä pitäisi oikein innostua todenteolla. Miksi ihmeessä se on niin hankalan tai tylsän tuntoista? :O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No älä muuta viserrä (tuosta venyttelystä). Ja sitten kun juoksuopettaja näyttää 100 erilaista, hauskaa ja uutta venytystä (kolme kpl pelkästään pohkeen eri osille) niin eihän niitä enää kotona muista! Argh! :)

      Poista

Kiitos viestistäsi!