No joo, vähän liioiteltu. Siis kolme kuukautta toipilasaikaa, jolloin olen voinut harrastaa vain gerilajeja eli sauvakävelyä ja vesijuoksua. Siis hei, en halua kumpaakaan lajia millään tavalla väheksyä tai morkata. Varmasti ovat oivia liikuntamuotoja (ja minun ikäiselle varmaankin enemmän kuin sopivia), mutta ongelma on täällä päässä! Todelliselta liikunnalta minusta tuntuvat vain lajit, joissa veri maistuu suussa ja hetken näkyy valopalloja ennen kuin kokonaan pimenee. Ihanuutta! Parhautta! Onnea!
No voi olla että hieman sorruin taas liioittelemaan - vaikkei se luonteeni mukaista ole ollenkaan... (taas).
Ennen alkuräjähdystä, alaselkäni pettämistä, josta seurasi koko tämä surullisen kuuluisa ruljanssi kävelemään opetteluineen ja ties mitä vaiheita tässä nyt on menty, lempilajejani olivat oih-niin-ihana-juoksu, Elixian ohjelmistosta löytyvä Total Combat , toki lisäksi zumbasin ja million mitäkin... Siihen elämään verrattuna vesijuoksu ei aiheuta varsinaista hypetystä... Valitettavasti. En pysty nauttimaan, kun kaipaan - koko ajan!
Varsinaisesti en ole itseäni päästänyt suremaan. Ehkä en saisi hanoja kiinni ollenkaan, jos aloittaisin. Lisäksi kuitenkin hiljalleen ollaan parempaan suuntaan menty koko ajan. Paljon paljon hitaammin kuin odotin, mutta kuitenkin vähitellen. Ja sentään kävelen. Ehkä joskus vielä juoksenkin! (mantra jota toistan koko ajan itselleni)
Mutta jotain ihan uskomattoman surullista tähän kuitenkin liittyy...
Painohan minulla on pysynyt suunnilleen samassa kaiken tämän muun keskellä. Ihan hirveästi en ole edes tehnyt asian hyväksi. Syykin tähän on surullisen selvä: lihas painaa enemmän kuin läski. Ja nyt on pakko tunnustaa totuus, jota olen itsekin yrittänyt kieltää... Olen löystynyt ihan tolkuttomasti!!! Eniten/pahiten tämä näkyy vatsassa. Vatsa, jota jo katselin peilistä hetkittäin tyytyväisenä, on pelkkää hyllyvää löllöä. Ja nyt en liioittele! Tämä on tilanteen tarkka kuvaus!
Selän tilanteen takia en ole voinut tehdä minkäänlaisia vatsalihaksia (no joo staattisia lihasten jännityksiä saa tehdä... tosi houkuttelevaa, jos vertaa vaikka kahvakuulaan...) ja ihanasti keskikehoa koonnut ja muokannut juoksu luonnollisesti ollut jäähyllä. Tulokset näkyvät - varsin karusti (vrt. yllä oleva kuvaus)!
Tiedän, miten homma hoidetaan himaan, mutta tiedän myös tasan tarkkaan mitä se vaatii. Ja mä olin tehnyt sen jo kerran!!! Parasta mennä varmaan jo etukäteen pesemään suu saippualla! Nyt nimittäin kiroiluttaa...
teidän,
surullinen, lyöty ja löysä TM
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi!