Nyt kun liikuntaan menee paljon vähemmän aikaa (koska en voi sitä harrastaa), on aikaa miettiä kaikenlaista. Tulinpa sitten miettineeksi pyöräilyä vähän tarkemmin (reilu kaksi viikkoa aikaa siihen kun saan luvan pyöräillä - onkohan kaikki pyörätiet harjattu jo silloin? Sitä mietin myös...).
Sehän on ihan loistava laji tuo pyöräily! Ensiksikin lajin kansantaloudellinen merkitys kansalaisten terveyden edistämisessä (säästettäisiin valtavat määrät rahaa, jos ihmiset ajaisivat pyörillään autojensa sijaan, laihtuisivat, verenpaine ja kolesteroli laskisivat, sydämen suorituskyky paranisi, sydänkohtaukset vähenisi sekä ilmanlaatu paranisi, keuhkosairaudet vähenisivät - terveydenhuoltojärjestelmä voisi vetää henkeä jne...).
Toiseksi laji on itsessään ekoteko. Kaikki pyöräilyä harrastavat käyttävät lajia (veikkaisin) poikkeuksetta myös hyötyliikkumiseen. Helppo tapa säästää siivu luontoa jälkipolville ja yksi pyörä kestää - no tosi kauan.
Pyöräni on kuulemma huollettu. En ole käynyt sitä edes kellarissa silittelemässä. Tiedättehän. Silloin kun ikävä on kova, ei kärsi edes nähdä rakastettuaan, ellei saa olla yhdessä. Toistaiseksi ikävä kolmas PYÖRÄ, nimittäin selkä, pitää meidät erossa. Mutta meidät on luotu toisillemme ja yhteiselomme on väistämätöntä kuin luonnonvoima.
Enää kaksi viikkoa (vähän yli), rakkaani!
Rullaavia kevätsäitä!
tTM
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi!