Sivut

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Mistä tunnet sä liikkujan?

Vesijuoksua tänäänkin. Niin kuin maanantainakin ja lauantaina... Eilen tunnin koiralenkki koiran kanssa. Itse asiassa kun tähän kohti pysähtyy, niin asianihan ovat aika hyvin! Varmaan löytyy monia, jotka ei pysty tähänkään. Tai vaikka pystyisi, ei lähde liikkeelle.

Joo, ei tässä mitään hätää ole.

Viikko kahdeksan menossa. Tämän jälkeen vielä neljä viikkoa ja sitten on lupa tehdä muutakin kuin vesijuosta ja kävellä. Sauvakävelläkin aion. Tämän neljän viikon aikana. Melkein vaan aina tulee otettua koira mukaan, kun lähtee kävelemään ja siihen ei enää sauvoja kolmanneksi pyöräksi mahdu. Sen verran dominoiva on parsonherra. Ja sauvojen kanssa kävely on tuntunut hölmöltä, kun koirakin sen tunnin lenkin pari kertaa päivässä tarvii ja päivällä vielä puoli tuntia päälle. Tai siis tosiasiahan on, että ei koira tarvitse niin paljon liikuntaa, mutta ei siitä totisesti haittaakaan ole ja kun nyt lähtee liikkeelle niin tuntia vähempi tuntuu luovuttamiselta...

Tilanteeseen nähden minä liikun jo tosi hyvin ja määrällisestikin aika paljon, mutta silti lasken suunnilleen päiviä siihen, että pääsen vähitellen kokeilemaan jotain kunnon liikuntaa. Sellaista mitä oikeat liikunnan harrastajat harrastavat. Kalenteriin olen merkinnyt ja isosti ajankohdan täyttymisen.

Siis mitä häh? Ajattelenko minä ihan oikeasti näin? Olenko ihan oikeasti sitä mieltä, että vesijuoksu ja sauvakävely ei ole liikuntaa? Mutta kun. Kyllä minä vähän ajattelen. Ihan kamalaa. Molemmat tehokkaiksi todettuja, hyviä lajeja, joissa ei ole välitöntä vammautumisen riskiä. Kummassakaan ei holtittomasti hiki roisku eikä ärräpäät sinkoile... (Mitä liikuntaa se semmonen...)

No, tässäpä sitä nöyräksi oppii, kun kiertää loputonta kehää sininen superloonivyö vyötärölle kuristettuna papiljotti-rouvien keskellä. Urheiluvaatteet (paitsi tekninen kerrasto ja ulkoilukamat) odottavat kaapissa. Enpä muista edellistä kertaa, että kaikki olisi ollut yhtä aikaa puhtaana. Nyt ovat olleet pinoissaan jo viikkotolkulla. En jaksa niitäkään enää järjestellä. Tiedän päivämäärän, jolloin vedän ne taas päälle!

Mutta tiedän toisenkin dead linen. Nimittäin toukokuun puolessa välissä on tiedossa irtiotto, lomamatka aikuisten kesken muutamaksi päiväksi nauttimaan hyvästä seurasta, ruuasta, juomista ja shoppailusta. Ja sinne matkaan lähden tavoitepainossani. Kuuden viikon sisällä!

Että semmosta tällä kertaa.
tTM

4 kommenttia:

  1. Kuudessa viikossa ehtii hyvin, tsemppiä! :)

    VastaaPoista
  2. Toivotaan näin ja kohtahan se nähdään :) Kiitokset tsempistä - sitä tarvitaan!

    VastaaPoista
  3. Ihana "palkinto" tuo matka! Tavoitepainossasi ja toivottavasti tosi lähellä "oikean" liikunnan pariin palaamisessa! Lupaavalta näyttää kevät!

    VastaaPoista
  4. Oih! Melkein kyyneleet silmissä selailen juoksuohjelmia ja haaveilen liikkeelle lähdöstä, mutta maltista on pidettävä kaksin käsin kiinni vielä :)

    VastaaPoista

Kiitos viestistäsi!