sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Jaloillaan

Varpaille nousu on kohdallani ja liikkumiseni suhteen suunnilleen yhtä merkittävä kuin ihmisen nousu kahdelle jalalle aikoinaan. Kyse on siis jokseenkin käänteen tekevästä ilmiöstä.

Sen jälkeen kun jalkaterä alkoi pitää kävellessä, liikkuminen kaikin puolin helpottui ja kivut hellittivät. Seisoin jopa messupäivän ilman kipulääkkeitä - täysin käsittämätön käänne verrattuna aikaisempaan.

Mielialani heittelee laidasta laitaan (niin kuin varmasti on jo käynyt selväksi), mutta tällä hetkellä usko jalan toimintaan jatkossa on taas herännyt. Varvas ei toimi edelleenkään normaaliti, mutta ihan kuin siinä olisi vähän pitoa jo... Mutta muuten viikon aikana on menty harppaus eteenpäin.

Tällä hetkellä on onnettoman liukasta, mutta ulkoilusäät muuten mahtavat. Tämän aamun vesijuoksun lisäksi aion illalla tehdä pienen lenkin koiran kanssa ja verrytellä jalan. Altaassa jalka toimii aikaisempaa paremmin (ensimmäisellä vesijuoksukerralla se veti täysin jumiin jo vedessä), mutta aavistuksen omaista jäykkyyttä jalassa on heti altaasta nousun jälkeen.

Onneksi mennään kesää ja parempia liikuntasäitä kohti!


4 kommenttia:

  1. Vitsit, toi sun sivupalkin tryffelikuva on kiva... oon yrittäny katella jotain samantyyppistä, heikoin tuloksin.

    VastaaPoista
  2. Tryffeliä klikkaamalla pääset shappyblogsiin, josta kuva peräisin... Ihan samantyyppistä siellä ei tainnut olla toista, mutta käy ihmeellä kurkkaamassa jotain samanhenkistä taisi kuitenkin olla :)

    VastaaPoista
  3. Hienoja uutisia täällä jälleen.

    Siis ajatella miten tärkeä kropan osa varpaat onkaan. Pidetään varpaistamme huolta. :)

    VastaaPoista
  4. todellakin :)
    Kyllä täysipainoiseen liikkumiseen pitää olla kunnossa varpaita myöden! :)

    VastaaPoista

Kiitos viestistäsi!