maanantai 1. marraskuuta 2010

Salaatti




Minulla onnistuneen painonpudotuksen/elämäntapamuutoksen ydin ihan oikeasti on Salaatti. Mitä salaatin takaa sitten löytyy niin ainakin se "Ei kiitos!" ja Valinta ja Päätös, mutta yksinkertaistettuna vastaus on Salaatti.

Minusta on tullut tämän Uuden Elämän myötä salaatin suurkuluttaja. Osaan kertoa kaikki paikalliset ravintolat, kaupat ja monet ohikulkupaikatkin, että mistä saa ja millaista salaattia. Työpäivinä syön aina lounaaksi salaatin. En edes muista, milloin olisin syönyt jonkin muunlaisen lounaan. Varsinkin liikunnallisina päivinä syön kyllä ihan hyvin (määrällisesti), mutta pyrin syömään hyvin (laadullisesti). Mutta siis Lounas on Salaatti.

Olen ruuan ystävä - hah! Kaikki vartaloni nähneet olisivat tienneet tämän kertomattakin! Mutta tässä salaatti tulee kuvioihin ja pelastaa! Kunnon salaatilla voi huoletta täyttää vatsansa. Olo kuitenkin on keveä ja jaksaminen hyvää. Tukkoisen ruuan jälkeen olo on tukkoinen.

Että mitäkö salaattia sitten saisi olla? Minä en ole siitä niin hirveän tarkka (ENPÄ!), mutta noin yleensä salaatti sisältää jotain vihreää, sipulia ja tomaattia (muita kasviksia saa olla vaihtelevasti) ja sitten oikeestaan mitä vaan proteiiniä eli juustoista mozzarella, lihoista kanaa tai kalaa. Mutta jos ruuasssa on pastaa niin sitten se ei mielestäni enää ole salaatti vaan pastaruoka, jossa on vihreetä :) Joskus tietysti jos on energian tarvis voi toki syödä pastaruuan, jossa on vihreetä, mutta Tavaksi sellainen ei voi tulla (minulla - mulla kun on tuo vehnä-sokeri-oireyhtymä - ihan oma diagnoosi!).

Häpeäkseni täytyy myöntää, että harrastan myös kauppojen VALMIIKSI PILKOTTUJA SALAATTEJA siis niitä rasioita ja pussukoita, jossa on salatin lehdet valmiiksi eroteltuna ja pilkottuna, että jos olette ihmetelleet, että millaisia uusavuttomia tolloja varten ne on niin kyllä! Täällä on yksi. Kiire päivänä roiskaisen valmiiksi pilkotun salaatin lautaselle ja siihen muutama tomaatti (jos viitsin niin silppuan sipulia) ja sitten proteiinit päälle. Voila!

Juu, ei ole meikäläistä mihinkään kokkiohjelmiin kyselty.

Taas hienoa tekstiä Kukka Laakson blogissa! Ainoa oikeasti toimiva dietti:
Ei kiitos!

Ilolla uuteen viikkoon! Ei muistella menneitä, kun porskutetaan eteenpäin! Vuoden vaihteeseen enää muutama hassu viikko. Silloin vuosi Uutta Elämää takana ja ensimmäisen tilinpäätöksen aika...

2 kommenttia:

  1. Heh heh, oivasti diagnosoitu tuo "vehnä-sokeri-oireyhtymä"!! Taidan kärsiä samasta...
    Minä, superlaiska kokki, turvaudun 99% niihin valmiiksi pilkottuihin salaatteihin.
    Tulee varmasti salaatti annoksille aika kova kilohinta, mutta ajattelen aina, että parempi niin kuin ei salaattia ollenkaan.

    Odotan muuten innolla ensimmäistä tilinpäätöstäsi!

    VastaaPoista
  2. No, ihan samalla tavalla olen asian järkeillyt, että ne valmiiksi pilkotut tulee sentään syötyä! Välillä lentää salaatinkerä roskiin pilaannuttuaan ihan sen takia, että kukaan ei muka ole ehtinyt sitä pilkkomaan! Voi taivaan vallat! NOLOA! Kallista on heittää ruokaa roskiinkin.

    Hurjalta tuntuu, että vuoden vaihteessa todella vuosi tätä Uutta Elämää on takana. Paljon on tapahtunutkin, mutta onko mitään lopullisesti muuttunut? Toivottavasti!

    VastaaPoista

Kiitos viestistäsi!