Sivut

torstai 26. elokuuta 2010

Lempeitä rajoja

Jo vain. Eilen lenkki oli jo parempi. Juoksin koko tunnin ja kävelin päälle noin vartin. Vähän penikoissa tuntui, mutta venyttelin todella, todella hyvin, joten tähän aamuun oli ihan hyvä lähteä. Ei kipuja eikä jäykkyyttä missään. Hyvä. Juoksussa oli vähän tekemisen makua, mutta ei liikaa. Ei tarvinnut ihan sisulla vetää, mutta kevyempääkin on joskus ollut.

Ruokailu on tuottanut päänvaivaa. Tein jokunen aika listaa siitä, miten syön. Pariin päivään en syönyt varmaan mitään siltä listalta. Vaan siltä toiselta listalta. Siltä nou-nou-listalta... Mitä ihmettä? Siis ainoa hyvä asia on, että en ole syönyt karkkia (enkä jätskiä enkä sokerilimuja). Mutta muuten ruoka on koostunut tasan väärin. Lounaaksi syön kyllä salaatin töissä, mutta ne ovat parina päivänä olleet pasta-salaatteja... Vihannekset ovat loistaneet poissaolollaan - ainoana poikkeuksena kävellessä syöty tomaatti. Leipää on mennyt vaikkakin ruisleipää.

Välillä mietin, että olenko liian ankara itselleni. Jos ottaisin tämän ruokailun rennommin, ehkä se olisi helpompaa? Pienikin harha-askel tuntuu välillä ylipääsemättömältä, vaikka liikunkin reippaasti. No ehkä olisi varaa tuohon mielipiteeseen, jos tulokset olisivat kovinkin rajuja. Paino edelleen sama 61,3 kuin kuusi päivää sitten...

Nyt laitan syyttelyn hetkeksi syrjään, keskityn tähän hetkeen ja lupaan itselleni:

Huomenna en syö sokeria.
Huomenna syön vihreää salaattia, vihanneksia, marjoja, kalaa/kanaa.
Huomenna liikun sopivasti.
Huomenna lepään tarpeeksi.

Ja tämän kaiken teen, koska arvostan itseäni ja haluan itselleni kaikkea hyvää! Tämän voi tehdä oikein vaikkei vetäiskään hampaat irvessä!

Kohti rentoa viikonloppua!

1 kommentti:

  1. Upea lenkki!
    Samojen asioiden kanssa painin itse, eli missä on se kultainen keskitie? Niin helposti sitä sortuu itsensä älyttömään piiskaamiseen ja kritisoimiseen.
    Itselläni tuntuu todella toimivan tuo rennompi asenne ruokailuun. Hampaat irvessä tehden tuntuu, että kaikki on niiiin hankalaa. Siihen rentoon tilaan pääseminen vaan ei aina ole niin yksinkertaista.
    Lupauksesi itsellesi kuulostaa hyvältä. Ja vaikka kaikki ei menisi 100 % yritä muistaa iloita niistä hyvistä asioista mitä teit.

    VastaaPoista

Kiitos viestistäsi!