Sivut

torstai 19. elokuuta 2010

Eilen tää mietti taas

Ehkä olen jotekin kuitenkin pohjimmiltani pohdiskelevaa sorttia vai mistä ihmeestä johtunee, että tähän Uuden Elämän projektiini liittyy todella paljon työstämistä myös ajatusten tasolla. Ja vaikka aina välillä tuntuu, että juu tässähän tämä on, no nyt mä sen tajusin, niin eipä tarvitse kauhean kauan aikaa kulua, kun tekee jo seuraavan oivalluksen ja joutuu ajattelemaan monta asiaa uusiksi. Tai ehkä kyse todella on suuremmasta muutoksesta kuin olin etukäteen ymmärtänyt myös pään sisällä.

No eilen ostin yhden alan lehden (siis painonhallintaan liittyvän), jossa kannessa jo luvattiin ohjeet siihen, että miten ne viimeiset viisi kiloa lähtee. No meikäläinenhän on saman tien koukussa ja voidaan kelata kassalle. Ohjeita antamassa oli monenlaista asiantuntijaa ja mitään uutta siellä ei nyt varsinaisesti konkreettisella tasolla tullut. Mutta joku henkisen puolen valmentajista (tai sit oli ihan muun alan ihminen) sanoi, että tai entä jos hyväksyt itsesi sen painoisena kuin olet.

No en aio hyväksyä. Mutta tästä lauseesta heräsi kuitenkin yksi oivallus. Minun kohdallani. Nimittäin se, että minähän en hyväksy itseäni. Siis eihän itsensä hyväksyminen voi liittyä pelkkään painoon. Nyt se tyytymättömyys vain kulminoituu tuohon painoon. Olen jo aiemminkin puhunut tästä älyttömästä tavastani ajatella, että kaikki on paremmin sitten, kun olen laihempi!??!!? Niin niin. Normaalipainohan aakkostaa sun cd-levyt, muuttaa kotisi kerrostalosta omakotitaloksi järven rannalle, tekee pomosta inhimillisen, urasta nousujohteisen, lapsista tottelevaisia ja miehestä rakastavan ja perheelleen uhrautuvan ja tämä kaiken keskellä sinä olet tyyni, tyytyväinen ja tasapainoinen. Näinhän se menee?

Mutta tämän poukkoilevan ajatusketjun jälkeen kuitenkin tajusin, että olen oikeasti sillä itsensä hyväksymisen tiellä tämän Uuden Elämän projektini kanssa. Olen tämän vuoden aikana ollut positiivisesti yllättynyt, mihin kaikkeen ennen halveksimani (ehkä vähän voimakas sana, mutta selkiyttää teille ideaa, ehkä "häpeämäni" olisi parempi) keho pystyy (vaikkapa nyt säännölliseen juoksemiseen) ja oppinut arvostamaan myös aikaisempia saavutuksia. Kesän roikoilun/loikoilunkin aikana pää pysyi niin kasassa, että voin sanoa suorittaneeni painonhallintaa, vaikkei paino lomalla laskenutkaan. Olen tämän kevään aikana oppinut jo monia asioita sekä iloitsemaan siitä, mitä nyt on esim. huomattavasti parempi kunto, ketteryys, notkeus, pienempi vaatekoko, jne. kuin vuoden vaihteessa. Samalla tajusin motivaatiokuvan merkityksen. Sisarellani on jääkaapin ovessa kuva itsestään laihimmillaan, minulla lihavimmillaan (rangaistuskuva?).

Vaikka aionkin jatkaa edelleen eteenpäin kohti pienempiä painolukemia niin silti aion myös hyväksyä itseni tällaisena, tässä vaiheessa projektia. Tämä ajatus vapautti minut olemaan ystävällisempi itselleni ja toteamaan, että esimerkiksi juoksemisen lisäksi kehoni pystyy laihtumaan. Ne loput viisi kiloa voi pudottaa arvostaen itseään eikä taistellen. On ihan kivaa olla Minä!

3 kommenttia:

  1. Itsensä hyväksyminen on iso juttu. Joskus kesällä siitä kirjoittelin omassakin blogissa. Ajatella, että jos voi hyväksyä itsensä sellaisena kuin on eli matkalla kohti entistä parempaa, niin siitä ajatuksestahan ei synny mitään ikävää vaan pelkästään parempaa ja positiivista.

    VastaaPoista
  2. Tässä postauksessa on tosi monia asioita, jotka olisin voinut kirjoittaa minä! Eli aika samanlaisten asioiden kanssa painimme...!
    Toi viimeinen osa on juuri sitä mitä minullakin on ollut mielessäni viime aikoina. Hyvin ja fiksusti sait sen puettua sanoiksi.

    VastaaPoista
  3. Tämä on niin mielenkiintoista tämä pään sisällä osin itsestään tapahtuva prosessi. Tämän vuoden aikana tapahtuneet muutokset (ulkoiset ja kunnossa) ovat herättäneet orastavan kunnioituksen itseä kohtaan ja tämä taas johtaa siihen ajatukseen, että en edes tiennyt, miten "huonoissa väleissä olin itseni kanssa" ja kuinka paljon oikeasti olen hävennyt kilojani, huonoa kuntoani, jne. On mukavaa voida paremmin myös henkisesti!

    VastaaPoista

Kiitos viestistäsi!