Minäkin olen aina välillä äitynyt päivittelemään (täällä blogissa tai sitten ihan jonkun kanssa ääneen), että kuinka voi olla viimeiset viisi kiloa tiukassa. Ei vaan meinaa lähtee.
Olen siis tolkuttanut tätä asiaa itselleni totuutena. Onneksi tuli tämä syksy ja syksyllä kuuluu käydä kriittisesti läpi mennyttä tai ainakin rueta suunnittelemaan tulevaa. Kelailin blogiani ja kaivelin korvien välistäkin sitä aikaa, kun aloittelin tätä viimeistä lopullista muutosta kohti Uutta Parempaa Elämää. Tajusin juuri, että kyllä kai se hitaasti paino putoaa, jos oikeasti rehellisesti on lopettanut laihduttamisen.
Syön kohtuullisen hyvin ja oikein. Määrät ovat 90 % sopivia. Olen opetellut olemaan santsaamatta. Liikunnan olen saanut osaksi elämää pääsääntöisesti oikein hyvin. Harvoin tulee mitään TODELLISIA esteitä liikkumiselle ja tekosyiden käyttämistä olen vähentänyt 99 %.
Mutta jostakinhan nyt selvästi tulee ylimääräisiä kaloreja! Ja se sokerihan se on! Saatan viettää hyvän päivän töissä ja kieltäytyä tarjotuista herkuista. Sitten tulen kotiin ja syön pöydälle jätetyt hieman jo nahistuneet domino-keksit melkeinpä takkia riisumatta. WTF??? Ihan käsittämätöntä. Lisäksi jätän kokonaan huomioimatta mokoman ja illalla kahvilla ajattelen, että hyvin voin ottaa vähän suklaata, kun mitään herkkuja ne ole tänään syönyt. Ahaa! Seisaaltaan syötyjä ei lasketa?? Mutta onneksi tämä on nyt ohi ja sokerilakkoni pitää ja pysyy.
Tuolla kommenteissahan jo tunnustin, että ihan (siis lähimainkaan) onnistunut ei ensimmäinen viikko ollut, mutta onneksi tähän tuli tämä uusi, ihan koskematon viikko perään ja pidämme edellistä viikkoa harjoitteluviikkona, eräänlaisena pehmeänä laskuna ja nyt juuri nyt alkoi se oikea sokerista irtaantumisen aika! Ja hyvin on mennyt tämä ensimmäinen päivä (tähän asti).
Tämä aiheen pariin palataan varmasti :)
Tuntuu tosiaan VARSIN vaikealta saada ne muutamat kilot pois kun ollaan kuitenkin normaalipainossa.
VastaaPoistaItselläni ongelma varmaan se, että TODELLA harvoin pystyn syömään alle 1800/1900 kcal päivässä. Ihan kohtuullinen kalorimäärä ja painon ylläpitämiseen oikein hyvä, mutta niiden parin viime kilon tiputtamiseen liikaa vissiin?
Hyvä, että otit harjoitteluviikon sokerittomuuteen. Minulla ainakin kerrasta poikki aiheuttaa kauheita vieroitusoireita.
Tsemppiä myös loppupäivälle, varmasti menee hyvin!
Kiitos, Taina!
VastaaPoistaTämä päivä alkaa olla pulkassa ja olen jopa istunut valmiiksi katetussa kahvipöydässä ja pitänyt tiukan linjani. Kyllä minullekin varsin usein niin käy, että pyrin juuri kiloklubin avulla pysymään noin 1500 kcal/päivä-tahdissa niin hyvin pian sinne joukkoon tulee se 2000 ja enemmänkin (eli kyllä se 1500 on liian vähän, silloin kun urheilee paljon). Yksikin sellainen reilun ylityksen päivä ja lopetan taas koko merkkaamisen... Idea on varmasti oikeasti hyvä ja auttaa varsinkin alkuun energiamäärien hahmottamisessa. Mutta tosi asiahan on, että lopun ikää ei voi merkata syömisiä kiloklubiin vaan on uskallettava luottaa itseensä ja omiin tuntemuksiin. Ihan niin kuin sanoit, että lomalla uskallat paremmin luottaa itseesi ja teetkin silloin juuri hyvää tulosta! Kyllä minäkin siihen suuntaan olen menossa, mutta ihan vielä en uskalla... Mennään päivä kerrallaan ja tämä oli ensimmäinen sokeriton päiväni ehkä noin puoleen vuoteen! :)
Wow, hienoa! Mietin just, että koska mulla on ollut viimeksi täysin sokeriton päivä?? Ei tule ihan heti mieleen...
VastaaPoista