Sivut

maanantai 13. syyskuuta 2010

Motivaatiosta

Olen miettinyt motivaatiota monestakin syystä viime aikoina. Miksi joihinkin asioihin vaan löytyy motivaatiota ja toisiin ei. Vai itsekuristako on kyse?

Juu oma mielenkiinto - no tottakai. Mutta monet niistäkin asioista, joihin motivaatio ei riitä niin mielenkiintoa löytyisi ja silti lopahtaa... Kai nyt laihdutusproggis on mielekäs!? Ihan omasta kaipuusta muuttaa elämäänsä nämä projektit lähtee. Tämä ei ole ulkoa annettu projekti, joten motivaatiota luulisi löytyvän.

Aika on rajallista. On toki. Elämässä on tiettyjä asioita, joita on pakko tehdä. On asioita, joista on huolehdittava ja silloin tingitään vaikka unesta. Mutta eikö oma hyvinvointi - kun puhutaan paitsi siitä turhamaisuudesta (ulkonäöstä) niin myös ihmisen terveydestä... eikö sen pitäisi olla ihan ykkösprioriteetti? Eihän meistä ole huolehtimaan muista, työstämme tai yhtään mistään, jos emme itse ole kunnossa. Moni asia vaatii huolenpitoa muinakin päivinä kuin tänään! Itsestä huolenpitäminen on sijoitus huomiseen.

Mistä sitä motivaatiota sitten ammennetaan? No hyvistä tuloksista ainakin. Vaikkei kukaan muu sitä tietäisi tai ymmärtäisi niin, itse tietää, että tänään juoksin enemmän, nopeammin, helpommin, pidempään kuin ennen. Tai söin hyvin = oikein. Tai tavoitevaate mahtuu vihdoin päälle. Tai jotain muuta. Saavutus voi olla mikä tahansa. Onnistumiset palkitsee.

Minulle yksi selkeä motivaattori olette te. Te kanssaihmiset, jotka blogienne kautta taivallatte kanssani tällä tiellä, jokainen kohti omaa tavoitettaan. En tiedä, mutta tuntuu, että joskus olisin saattanut heittää hanskat tiskiin, ellei teitä olisi. Te olette jakaneet kanssani omat onnistumisenne ja haasteelliset hetkenne. On suorastaan velvollisuus (mieluinen sellainen) palata aina tänne sähköisen yhteisöön ja jatkaa valitsemallani tiellä. Kiitos ihmiset blogienne takana!

2 kommenttia:

  1. Totta, blogimaailman tutut ja "ystävät" ovat, niin oudolta kuin se voikin tuntua, todella loistavia kannustajia ja motivaation auttajia.
    Ihana tunne, kun tuntuu, että toinen/toiset todella ymmärtävät. Blogisi on myös ehdottoman motivoivaa ja innostavaa luettavaa, joten kiitos itsellesi!

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Taina!
    Se täällä sähköisessä yhteisessä maailmassamme on parasta, että voi jakaa asian ja tulla ymmärretyksi ja ymmärtää! Tämä virtuaalinen yhteisö on ainakin minun Uuden Elämän-projektini pelastaja :)

    VastaaPoista

Kiitos viestistäsi!