Loistavinta lepopäivän jälkeisessä päivässä on:
Kaikki urheiluvaatteet on pesty eilen ja aamulla ne saa viikata kaappiin tietäen, että kauan ne ei siellä vanhene :) Aamulla silittelin hellästi juoksupaitaani - oi, ihanuus! Kohta vedän tän päälle ja pinkaisen lenkille... Lenkille jää turhat tunteet (hyvät ja pahat). Olo on vain rento.
Olisipa kaikki kiinni liikunnasta ja siitä riippuvuudesta. Tiedetään, ei ole.
Mutta hyvä silti, että on liikunta ja mahdollisuus nauttia siitä. Enpä tiedä lasketaanko keilaus urheilulajiksi, mutta kävin sitäkin tässä kokeilemassa. Siis olen kyllä keilannut kerran jos toisenkin, mutta siis kokeilemassa nyt tämän uuden klesan selän kanssa. Ja kyllä kesti se selkä senkin. En voi kehua, että olisin nakellut palloa maltilla - niin kuin en juuri tee muutakaan, mutta se nyt oli kuitenkin tausta-ajatuksena... Seurauksena ei ollut muuta kuin normaalisti liikutetut lihakset.
Sataa vettä. Satakoon. Aion juosta silti. Otan lapsen ja koirankin mukaan (että oikein eläin- ja lapsirääkkäystä kaiken muun lisäksi). Että semmosta. Mukava ihminen. Helppo ihminen. Kun vaan saa juosta tarpeeksi!
tTM
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi!