Tänään on huono päivä ja se on minun oma vika.
Tänään oli huono päivä nousta vaa'alle aamulla... Tiedättehän se kuukauden huonoin päivä, mutta unen pöpperössä ja muutenkin aivotoiminta jumissa kiipesin vaa'alle. Tyhmä minä! Sen verran ottaa päähän, että en suostu (edes teille) koko totuutta paljastamaan, vaikka tiedän, että ette te siitä kenellekään puhuisi... Mutta siis paino alkaa kutosella ihan niin kuin pelkäsin (=tiesin). Tyhmä minä!
Kaikki selitykset voi säästää johonkin itsesäälin kyllästämään hetkeen. Hyvin tiedän, missä ongelma on. Tehtyä kun ei saa tekemättömäksi. On aika nöyrtyä ja katsoa peiliin. Kesän löysäily on jälleen tuottanut tulosta. Liikunta ei ole tänä kesänä ollut ongelma vaan ruokailu. Eikä sekään kaiken kaikkiaan vaan ne herkut. Jäätelö (viimeksi eilen).
Nyt ei varmaan enää auta muu kuin ottaa niskasta kiinni ja hieroa nenää läskeihin... Hellävaraiset keinot on nyt käytetty loppuun.
Tänään on huono päivä tehdä tulevaisuuden suunnitelmiakin. Yleensä näinä huonoina päivinä sorrun liian radikaaleihin toimenpiteisiinkin. Puren hammasta ja yritän pysyä kohtuudessa. Kaiken suhteen.
monin terveisin,
itseensä pettynyt Tukeva Tyttö
Suurieleiset suunnitelmat ja itsensä syyllistäminen toimivat aina. Sitä tulee jotenkin voimakas olo, kun kukkoilee lopettavansa syömisen, ajavansa pään kaljuksi ja teippaavansa itsensä patteriin. Seuraavana päivänä ei enää yhtään kiukuta :)
VastaaPoistaTsemppiä! :)
Kiitos! Olen itsekin sitä mieltä, että välillä tarvitaan juurikin niitä ylireagointeja (ennen kuin seuraavan kerran menen vaakaan ajelen mm kulmakarvani-tyyppisesti). Silloin sitä tuntee hallitsevansa elämäänsä!
VastaaPoistaJos ei älyllä niin sitten voimalla :)