Hyvinkin tarkkaan on tiedossa, mitä minulta vaatii tulokseen pääseminen enkä koe edes sitä mitenkään vaikeaksi. Ainakaan noin teoriatasolla.
Silti motivaatiota (ainakin johonkin osa-alueeseen) joutuu hakemaan oikein vaivan kanssa. Että millä sitä itsensä pakottaa liikkeelle. Tänäänkin. Vaikka liikkumattomuuskin rassaa. Ruokailun kanssa haahuilu rassaa, mutta että millä voimin sitä itseltään näin raskaan työviikon päätteeksi vaatii yhtään mitään?
Ihan ohuesti hirvittää sitten se tilanne, että oltaisiin tavoitepainossa. Että tämä "syö vähemmän kun kulutat"-vaihe olisikin ohi ja pitäisi syödä suunnilleen sen, minkä kuluttaakin... No oho! Että onko se painonhallinta vielä vaikeampaa kuin tämä painon pudottaminen? Taas uuteen rooliin oppiminen edessä. Ihan kohta.
Vääntäydyn nyt valittamaan ja tyhmiä pohtimaan pilates-tunnille. Siellä ei tule riehuttua itseään hikeen, vaikka tunteekin tekevänsä töitä. Onpa outo tunne.
Ehkä se painonhallinta on jotain samanlaista. Ei ihan intensiivistä kuin tähän asti, mutta tekemistä vaatii kuitenkin... Ainakin alkuun. Ennen sitä viimeistä tasapainoa ja tietoisuuden tasoa. Joogaa?
tTM tuloksia odotellen
Minuakin mietityttää painonhallinnan vaikeus. Pelottaa se, onko sitä kuitenkaan riittävästi oppinut tällä matkalla, painoa pudottaessaan, ja ovatko muutokset pysyviä ravinnon ja liikkumisen suhteen...?
VastaaPoistaToisaalta katselen eteenpäin luottavaisena ja rennosti: voin tehdä parhaani ja sen on riitettävä. Mahdottomuuksiin en halua sortua, tavoitepainonkaan suhteen!
Sinulle onnistumisen kokemuksia uuden roolin opetettelussa, hyväksyvää ja tasapainoista mieltä!
-te ;)
VastaaPoistaSamaa mieltä! Paras riittää! :)
VastaaPoista