Sivut

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Hakee hakee, soisi löytävänsä

Maha on niin täysi, että blääh! Onneksi sentään kyse kasviksista ja kanasta! Voisi niitäkin maltilla syödä, mutta onneksi ei sentään vehnäpullaa! Kuukauden haastavin hetki käsillä ja nyt on mentävä kieli keskellä suuta! Tai mieluiten suu kiinni, ettei tule pistettyä sinne määrättömästi ja harkitsemattomasti - öö mitään!

Kauppareissusta toin naposteltavia: pikkutomaatteja, porkkanoita ja viinirypäleitä... Ainakin mä yritän :)



Onneksi liikunta auttaa tähän tympeään oloon.

Jokaisen lenkin verran olen pois jääkaapilta/keksikaapilta/makuunin karkkilaareilta.

Vaikka mieli keskittyy keksimään tekosyitä, jotka sallisivat herkuttelun, niin liikunnan riemu ei kärsi siitäkään yhtään! Liikunta on ihan yhtä kivaa kuin muulloinkin. Huomenna vuorossa reipas metsälenkki juosten heti aamusta! Mahtavuutta! Metsässä juokseminen on mielekästä, koska siinä juoksun lisäksi haastetaan tasapaino ja kaikki kehon lihakset, kun liukastelee kallioilla ja kompastelee juurien yli. Siis enhän minä koko ajan kompastele siellä! Omasta mielestäni olen varsin näppärä metsäjuoksija :)

Suosittelen lämpimästi. Oikeastaan koko ajan tasaisella juosseena metsä haastaa ihan uudella tavalla ja siellä epätasaisessa maastossa lenkki on luonnostaan yhtä intervallia! Oi liikunnan riemu <3

Tasapainoa etsin edelleen keinoja kaihtamatta. Liikunnan iloa. Kohtuutta liikuntaan. Jälkikäteen korjaten: siis KOHTUUTTA RUOKAILUUN! :d Samaa toivon Sinulle!

2 kommenttia:

  1. Ai että tuo postauksesi alkuosa kuulostaa tutulta...Välillä tuntuu, että ajatukset jatkuvasti ruuassa kiinni, mutta onneksi liikunta vähän auttaa noihin vaikeisiin tilanteisiin, kunhan saa itsensä motivoitua aktiiviseksi NOINA hetkinä. Sulla se on onneksi jo tosi hyvin hallussa.

    VastaaPoista
  2. Kyllä liikkumisen tarve ja into on olemassa, mutta en vieläkään uskalla luottaa itseeni (tässäkään asiassa). Mutta kuitenkin huomaan, että nykyään ei enää tarvise niin paljoa etukäteen suunnitella liikuntaa vaan huomaan, että viimeistään iltapäivästä menen liikuntakeskuksen sivuille katsomaan, että mitä siellä olisi tarjolla... ja mikäli sopivia tunteja ei ole niin teen juoksulenkkiä koiran kanssa.

    Mutta niin se ruoka... Ainakin se "jotain tekis mieli"-ajatus tulee edelleen ihan liian usein! Siltä osin opettelemista riittää vielä pitkäksi aikaa...

    VastaaPoista

Kiitos viestistäsi!