Sivut

sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

juoksun merkityksestä

On ollut loistava tunne, kun pystyy taas juoksemaan. Selkä tuntuu varmalta ja vaikka ajoittain on vieläkin jäykkä ja kipeäkin, niin lähinnä rentojen lököttelypäivien jälkeen. Liikunnan jälkeen pääsääntöisesti kiitollinen ja hiljaa! Niin kuin kunnon selän pitääkin. Ehdottomasti paremmalta tuntuu selkäkin, kun minä pysyn liikkeellä!

Mutta suurin asia tässä juoksun sujumisessä minulla kuitenkin on itsevarmuus, joka ensimmäisen kerran sitten helmikuun nostaa nyt päätään vahvana. Juoksemisen myötä pääsi minulta suuri helpotuksen huokaus.

Juoksu palasi. Minä pystyn tähän.

Vasta nyt kun pystyn juoksemaan taas, uskallan taas olla todella varma siitä, että pystyn viemään tämän muutoksen maaliin asti. Hyvin ymmärrän, että läheskään kaikki eivät tarvitse muutokseensa juoksemista, mutta minä tarvitsen. Tiedän, että on olemassa hoikkia liikunnallisia ihmisiä, jotka inhoavat juoksemista, mutta kun minä rakastan.

Juoksemisella on minulle suurempi merkitys kuin edes ymmärsin. Tajusin asian vasta, kun pääsin uudestaan juoksemaan. Ensimmäiset varovaiset juoksut eivät vielä vapautusta tuoneet, mutta nyt kun tämän kesän juoksuja on koossa jo kymmenen ja enemmän, usko kasvaa ja itsevarmuus voimistuu.

Jos minä juoksen, voin minä tehdä mitä vaan! Onneksi!


tTM

ps. tervetuloa uusille lukijoille <3

4 kommenttia:

  1. Mulla tulee aina uuden matkan tai ajan saavuttamisen kanssa juoksussa tunne, että tulee epävarmuus, etten pystyisikään siihen enää. Esim. kun juoksin ensimmäistä kertaa 10min yhteen menoon, olin ihan varma, etten enää seuraavalla kerralla pystykään siihen.. Samoin, kun juoksin ensimmäisen kerran 30min yhteen menoon.
    mutta kummasti se tunne katoaa, kun jatkaa juoksemista.
    uudestaan ja uudestaan, huomaa pystyvänsä.
    Mihin vain.

    VastaaPoista
  2. Minä yleensä epäröin etukäteen, että mahtaako onnistua, mutta kun ensimmäisen kerran juoksin tunnin tai 10 km tuntuivat ne niin suurilta saavutuksilta, että hetken uskoin osaavani lentääkin :) No nyt mennään taas kohti noita saavutuksia hiljalleen. Tunnin juoksu menee varmaan jo (kun tulee tarpeeksi viileää) ja sitä tietä kymppi on lähellä :)

    VastaaPoista
  3. Juoksu on niiiin ihanaa! Se antaa tosi paljon! Odotan niin kovasti kirjastosta ilmoitusta, että varaamani kirja olisi saapunut eli Syntynyt juoksemaan, Chrostopher Mcdougallin kirjoittama kirja.

    VastaaPoista
  4. Juoksu on ihanaa! Taas piti melkein menettää ennen kuin tajusi kuinka hienoa tämä on! Mainitsemasi kirja ei ole minulle tuttu. Pitääkin tutustua! Juoksuiloa sinullekin!

    VastaaPoista

Kiitos viestistäsi!