Herkuiksi henkilökohtaisesti lasken kaiken, mikä sisältää sokeria sekä suolaiset herkut eli sipsit tai pizza-tyyppiset ratkaisut. Herkkuihin laskisin myös esimerkiksi hampurilaiset tai vastaavat, jos sellaisia nykysessä elämässä söisin. Laskiainen asetti haasteen syömisilleni. Ei siinä mitään. Vanhastaan tiedämme kyllä, mikä mun akilleen kantapääni on. Sokeri.
No joo, ei kauheen kaksiselta näytä. Kuukausi ei vielä ole puolessa välissä, mutta herkkupäivät ovat...
Olipa hyvä, että tartuin haasteeseen. Olin toki tietoinen, että herkutteluni on karannut käsistä viime aikoina (koska selkä/jalka-ongelmat katkaisivat hyvät liikuntarutiinini niin miksi minä pitäisin yllä muutakaan säntillistä elämääni), mutta en oikeastaan ollut huomannut, kuinka totaalisesti mopo on karannut käsistä. Tämä haaste herätti minut.
Enempää kuin 10 niitä päiviä ei saa tulla tälle kuukaudelle. Minähän joudun nyt keskittymään ja puuttumaan omaan toimintaani. Tällä menolla määrä kun tulee ylittymään. Tämä päivä oli tämä päivä. Taaksepäin ei auta katsella. Tulevina päivinä taas voin tehdä päätökset ihan itse. Olen (jälleen kerran) irrottautumassa sokerin ikeestä. Mutta armollisesti. Ihminen on erehtyväinen ja kertaus on opintojen äiti. Tarpeeksi monta kertaa kaavaa toistamalla se muuttuu toimintatavaksi.
Minä tiedän, mikä minulle on hyväksi ja minä osaan tehdä sen! Ja teen.
Rauhaa ja rakkautta!
sokerivapaa TM
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi!