Eilen se vihdoin tapahtui. Ei silti etteikö se olisi ihan hyvin voinut tapahtua jo aiemmin. Ei vaan jostain syystä ollut tapahtunut. Ehkä eniten aikatauluongelmien vuoksi. Muka aina niin kiire, että ei vaikka pitäisi.
Juoksin vihdoin sen yli tunnin lenkin. 1 tunti 10 minuuttia. Ihan hyvin meni, ei ollut mitenkään liian rankkaa. Jaksoin hyvin ja olisin jaksanut vielä vähän enemmän, mutta tietoisesti jätin tuohon kohti. Jostain olen lukenut, että tunnin juoksemisen jälkeen riski rasitusvammoihin ja loukkaantumisiin kasvaa... no en tietysti muista, että montako prosenttia tai moninko kertaiseksi, mutta kasvaa! Koko lenkki lämmittelyineen ja jäähdyttelyineen 1 t 25 min.
Oli voittajaolo. Reilun viikon päässä häämöttävä juoksutapahtuma tuntuu nyt ihan mahdolliselta selvittää. Enää kevyttä lenkkiä ennen tapahtumaa ja pari päivää ennen lepoa niin kyllä se siitä. Hienoa. Pienen ihmisen ilo osata!
Ja eilen illalla päätin hetken aikaa sen sijaan, että miettisin sitä, miltä näytän, keskittyä siihen, että mihin pystyn! Pystyn juoksemaan yli tunnin. Melkoista! Jouluna en olisi tätä uskonut! Hyvä minä!
Hei,löysin blogisi vasta tänään, enkä ole vielä ehtinyt lukea kaikkea, mutta ONNEA hienosta kehityksestä!!
VastaaPoista