vaikka on näin lihava!
Kuukautiset alkamassa, paino taivaissa, mieliala maassa ja ainoa, joka on voimissaan on itseinho. Ihan mahtava päivä. Tuskin maltan odottaa huomista! (Ja minä en sitten kärsi PMS:stä, ihan vaan tiedoksi.)
Viikonloppu meni mökkeillessä. Sää helli, tuli lekoteltua ja syötyä hyvin (myös oikein, ainakin välillä). Tämän lepäilyn vuoksi olin päättänyt ehdottomasti mennä eilen lenkille. Suunnittelin juoksevani pitkän, ehkä yli tunnin lenkin. No enhän minä pulska tyttö mitään lenkille mennyt. Siivoilin edes onneksi, että en sentään koko iltaa sohvalla... Ja luin kirjaa, kun on uusi tosi hyvä kirja (maalaiskirpputorilta ostettu). Mutta pesin kuitenkin pyykkiä välillä.
No tänä aamuna sitten tempaisin ja lähdin jugurtin syötyäni juoksulenkille! WAU! Täytyy sanoa. Juoksin puoli tuntia (enempään ei ollut aikaa). Juoksu kulki ihan ok. Ei ollut kuuma, lämmin kyllä (siis nythän on tää helleaalto). Ei jäänyt sitä oloa, että "olisin voinut juosta vaikka kuinka kauan", mutta ihan hyvä olo kuitenkin. Kotona pikasuihku ja PYÖRÄLLÄ töihin. Johan oli sporttinen olo, kun töihin pääsin. Päivän pelasti vielä totaalisesti työtoveri/laihdutusystävä, joka totesi, että "sähän olet melkein triatlonisti, ei puutu kuin uinti!" Todentotta! Olen melkein kuin triatlonisti.
Huikea hyvänolon tunne ja sporttinen olo saatiin aikaiseksi näin pienillä panostuksilla. Lisäksi tämän päivän urheilut on kiitettävästi suoritettu, kun tästä vielä kotiin pyöräilen. Suosittelen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi!