Realipainoni reunuksessa juoksevasta luvusta huolimatta on 62 kg. Tältä aamulta.
Myönnän, että on ollut rennompia aikoja tuossa Uuden Elämän-hankkeessa, mutta eilenkin tein todella huolellista työtä: söin hyvin (= oikein), liikuin hyvin ja aamulla tulos oli karu 62 kg!!! Mitä ihmettä? (Ai, miten niin kärsimätön? Mitä tarkoitat?)
Tuli vaan mieleeni sellainen asia, että nyt kun on tuo tuhkapilvi, kun se tulivuori purkautui niin joka lehdessä ja sähköisessä mediassa on ainakin yksi juttu, jossa joku kertoo jääneensä jumiin Pariisiin/New Yorkiin/Paratiisisaarille... Että jos oikeasti haluttaisiin tehdä koskettava juttu, niin haastateltaisiin kyllä MINUA!
Voisin kuule kertoa ihan tositarinan siitä, kuin olen oikeasti jumissa ollut jo monta viikkoa 62:ssa!!! Kyllä kuule olis traaginen tarina! Ja vielä pari lähikuvaa reisistä niin johan itkisi lukijat ja katsojat viestimien äärellä.
No nämä nyt ovat näitä epätoivon säkeitä synkällä hetkellä (+ 1,5 kg tämän viikon tavoitepainoon nähden). Olen kuitenkin kaikista vastoinkäymisistä huolimatta päättänyt jatkaa eteenpäin. Nyt olen tullut jo niin pitkän matkan, että takaisinkaan ei auta kääntyä... Palaan pian ja todella nyt toivon, että tuloksia on tullut seuraavalla kerralla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi!